"Ja se valtakuntamme oli kuusia korkeampi
ja ne ruhtinatar ja ruhtinas hallitsi kaikki hommat.
Ja sitten kun juotiin viiniä, me puhuimme tulevista ja
me unelmoitiin siitä, että juuri tällaista olisi."
-Ilpo Tiihonen-

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Jälkipeliä vol. 1

Nyt on jo reilu kuukausi asuttu uudessa kodissa.Ollaan pikkuhiljaa laitettu paikkoja kuntoon ja vietetty aikaa taas pitkästä aikaa perheenä. Joitain pikkujuttuja täytyy vielä fiksata kuntoon. Liesituuletin puuttuu edelleen ja sen perään täytyy alkaa nyt kysellä. Verhot ja verhotangot puuttuu edelleen myös. Alexin huone on täynnä maalipurkkeja, laatoituskamaa ja muita rakennustarvikkeita. Se pitäisi nyt tyhjentää myös. Uusia huonekaluja yms. ollaan melko maltillisesti ostettu. Täytyy ensin vähän tuumailla ja katsoa, että mikä sopii. Kunhan lumet on sulaneet aloitamme pihatyöt ja siihen mennessä on tarkoitus saada sisäpuoli valmiiksi.
Seuraavalla viikolla saapuu vihdoin ja viimein uusi ruokaryhmä. Suunnitelmissa on myöskin reissu Ikeaan, jotta saadaan laitettua Matildan huonetta, työhuone ja leikkihuone lapsille. Noita sisustusjuttuja kuitenkin nyt tehdään pikkuhiljaa ja se saa olla useamman vuoden projekti.
Pihaa ollaan suunniteltu sen verran että nurmikko tehdään vain siihen asti, mihin tonttia nyt on raivattu, eli n. 1/3 jää nyt vielä odottamaan; ehkä siistimme sitä ryteikköä vähän. Pihatielle laitetaan harmaata sepeliä. Mitään kasvimaita tai kukkapenkkejä ei ole suunnitelmissa. Tykkään enemmän kivikkokasveista, kivistä, tuijista yms. Pihatöiden lisäksi ulkopuolella on maalaamista ja terasseille rakennetaan portaat. Tekemistä siis riittää. Ja jos oikein tylsää tulee niin autotalli odottaa rakentamista, hyi.
Itse rakennusprojektista voi sanoa, että kaikki meni aikalailla niin kuin oltiin ajateltu ja suunniteltu. Budjetti piti ihan hyvin ja rakentamiseen meni päivälleen vuosi. Toki on joitain asioita joita ei osattu etukäteen suunnitella ja jos nyt rakennettaisiin uudestaan niin tehtäisiin varmasti moni asia toisella tavalla. Lopputulos on kuitenkin sellainen kuin pitikin ja ollaan tyytyväisiä. Rakentajan arki ei todellakaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Nyt kun jälkeenpäin miettii kaikkia niitä iltoja kokonaisen vuoden ajan kun isäntä oli yötä myöten raksalla ja itse pienten lasten kanssa yksin aamusta iltaan niin en kyllä ymmärrä kuinka tuosta on selvitty näinkin täyspäisenä. Jos oltaisiin tiedetty minkälaiseen hommaan ryhdytään niin luultavasti oltaisiin teetetty enemmän valmiina, toisaalta sitten ei oltaisi tällaista taloa rakennettu, sillä omalla työllä pystyy säästämään aika mukavasti. Avioeroakaan ei tullut joten kyllä tässä menee ihan mukavasti. Onneksi ei sillon puolitoista vuotta sitten tiedetty mihin ryhdytään :)
Laitan vielä kuvia tässä joku päivä nyt kun ollaan muutettu (Yleisön pyynnöstä :D) ja täytyy päättää mitä tälle blogille jatkossa teen. Toisaalta olis kiva jos olisi saanut kuvia myös pihasta ja sitten kun on kaikki sisustukselliset jututkin valmiina, mutta luultavasti tämä blogi loppuu ennen sitä. Tarkoitus oli poimia kaikki tekstit ja kuvat ja laittaa kansiin muistoksi tästä rakennusajasta joka on nyt ohi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti